Santorini 8 Kotimatka

15.9.2018

Herätyskello kilkatti 7.45. Aamiaiselle raahauduimme 8.30 maissa. Aamiaissali oli täynnä, mutta tyhjeni nopeasti. Seuraavaksi palasimme huoneeseen pakkailemaan ja valmistautumaan viimeiselle rantavierailulle. 9.15 maissa lähdimme kohti merta. Otimme aurinkoa puolisen tuntia, uiskentelimme melkein saman verran, ja kuivattelimme rauhassa aamuauringossa. 10.30 palasimme hotellille ottamaan suihkut sisältäen hiustenpesun, ja pakkailemaan loppuun. Respa soitteli 11.45 muistutuksen chekc-out-ajan lähestymisestä. Siitä viiden minuutin kuluttua olimmekin valmiita poistumaan ja lähdimme aulaan kirjautumaan ulos. Matkalaukut saimme jättää aulaan "samettiköysitolppajutskan" taakse odottamaan lopullista lähtöä. Samettiköyden läpi ei pysty yksikään varas murtautumaan!

Viimeistä kertaa rannalla.

Lähdimme ostoskierrokselle ostamaan viimeisiä tuliaisia. Siihen saimme kulutettua noin tunnin. Sain hankittua loukoumeja, muuta karkkia, nokkamukin, pesusienen ja vauvapaidan. Istuskelimme jonkin aikaa penkillä rannan kupeessa ihailemassa merimaisemaa. Palasimme lopulta hotellille pakkaamaan ostokset matkalaukkuun. Lähdimme lounaalle. Tällä kertaa mahduimme Il Fornoon, jossa tilasimme pizza specialen á 11 € sekä meat lovers myös á 11 €, 1,5 litran veden á 2 € sekä oluen á 4 €. Lasku lounaalta oli täten 28 €, jonka pyöristimme vaatimattomasti 30 €:oon. Pizzat olivat maukkaat ja olimme tyytyväisiä.

Maisema ostoskadulta.

Il Forno.

Il Fornon pizza speciale.

Meat lovers.

Palasimme taas hotellille ja siellä kipaisimme suoraan hotellin allasalueelle. Olimme aiemmin jättäneet aamun uintikeikasta kosteat uima-asut kuivumaan lepolasselle. Rantakengät olimme pakanneet kotimatkaa varten jo ennen lounasta, mutta niitä ei allasuimisessa tarvittukaan. Allasalueen suihkutilojen luota löytyi myös kohtuullisen tilava WC, missä saimme vaihdettua vaatteita, ja pulahdimme vielä uiskentelemaan altaaseen. Viereisillä parvekkeilla näkyi paljon uusia ihmisiä, jotka selvästi tarkastelivat uteliaina tulevaa lomakortteeriaan. Uinnin jälkeen vaihdoimme taas kuivia vaatteita päälle WC:ssä ja paketoimme uimakamat vielä matkalaukkuun. Ennen lähtöä poikkesimme vielä aulan WC:hen.

Näkymä lepolassesta.

Lähtöuinnilla.

16.50 maissa raahustimme ulos kadulle matkatavaroiden kanssa kuikuilemaan Ä&T:n Fiat Pandaa, joka kurvailikin melkein heti paikalle. Laukut mahtuivat juuri ja juuri sen pikkuruiseen takakonttiin. Sekin onnistui ihan vain sen ansiosta, että minun laukkuni mahtui millin tarkkuudella kontin pohjalle kyljelleen, jolloin seuramiehen laukku saatiin pystyyn sen päälle. Mitään muuta konttiin ei sitten mahtunutkaan, joten käsimatkatavarat tulivat syliin. Ajo kentälle ei kestänyt montaakaan minuuttia. Hyvästien heittämisen jälkeen jäimme kaksin lentokentälle ihmettelemään menoa.

Yritimme astella rakennuksen sisään, mutta virkailija käännytti meidät heti pois, koska Helsingin lennon check-in alkaisi vasta 40 minuutin kuluttua. Rakennus oli niin pieni, että sinne ei ylimääräisiä odottajia mahtunut, vaan odottaminen oli suoritettava ulkopuolella. Hetken kuluttua bongasimme aurinkomatkojen oppaan (vaikka olimme itse tällä kertaa Apollon matkalla), joka paimensin laumansa München-kyltillä varustettuun jonoon talon edustalle. Hetken kuluttua München vaihdettiin Finnair Helsinki-kyltiksi. Mekin kiiruhdimme heti jonon jatkoksi. Pienen seisoskelun jälkeen opas rupesi päästämään meitä jonosta sisään pienissä erissä. Sisällä jonotus ja check-init näyttivät etenevän ripeästi.

Jonotusta lentokentälle.

Kotia kohti.

Melkein check-in-tiskillä.

Seuramies oli jo aamulla saanut automaatti-checkinin tuloksena tekstiviestillä itselleen paikan 32C ja minulle jaettiin vierestä 32B. Laukut nostettiin hihnalle samaan aikaan yhteispunnitukseen ja niiden piti ehdottomasti olla pystyasennossa. Sen jälkeen poimimme laukut takaisin itsellemme ja veimme ne check-in-salin oikeassa nurkassa suoritettuun läpivalaisuun, missä tarkistettiin samalla vielä matkalaukkutägit ja tarrat.

Turvatarkastus sijaitsi salin vasemmassa nurkassa, joten sinne oli helpointa kulkea ulkokautta. Sisäkautta olisi joutunut änkeytymään lukuisten check-in-jonojen läpi. Turvatarkastus oli ennätysnopea. Olimme pian ihmettelemässä pienen lentokentän pieniä palveluita. Lähtöportit sijaitsivat alakerrassa, jonka yhdessä nurkassa oli myös pieni myymälä. Myymälään päästäkseen oli tunkeuduttava portilla jonottavien ihmismassojen läpi. Ostin vielä punaviinin, lisää tuliaiskarkkeja sekä magneetin.

Lentokentän alakerran nurkassa oli pieni vaikeasti saavutettava myymälä.

Lentokentän yläkerrasta löytyi kahvila/kioski sekä ulkoterassi, mistä näki kiitoradalle. Seuralainen tilasi oluen ja ostimme vielä lennolle yhteisen vesipullon. Myyjän tiskillä oli pienessä kulhossa muutamia pennosia, mistä seuramies yritti täydentää 5 c vajaaksi jäävää käteismaksua, mutta kyseessä olikin myyjän tipit. Mokaa oli hyvitettävä unohtamalla vaihtorahat ja jätettävä ne poikkeuksellisen suureksi tipiksi. Istumaan emme mahtuneet minnekään sisällä eikä ulkona. Moni penkki oli pelkkien omistajattomien kassien varaamia. Olisi varmaan pitänyt raportoida yksinäisistä kasseista turvahenkilöstölle, kun ne lojuivat puolikin tuntia yksinään pöydässä ilman, että omistajia olisi näkynyt.

Lentokentän yläkerran kioski.

Lopulta päädyimme ulkoterassille hengaamaan ja katselemaan kiitoradan tapahtumia eli Lufthansan koneen saapumista ja lähtövalmisteluja. Suomen lennolle oli tulossa useampia amerikkalaisia, vaikka en ymmärräkään mitä he siellä tekevät. Ehkä Helsingin kautta menee hyviä jatkolentoja? Meidän Finnairin koneemme saapui 25 minuuttia myöhässä. Näimme sen laskeutuvan. Pian sen jälkeen lähdimme etsimään vielä WC:tä ja kohti boardausta, joka käynnistyikin melkein heti. Aiemmin ilmoitettu Gate 5 oli odottelun aikana vaihtunut Gate 4:ksi. Lipuntarkistuksen jälkeen meidät ajettiin ulos odottelemaan bussia. Sitä saikin odottaa melkoisesti. Monta tyhjää bussia ajeli suuntaan ja toiseenkin meidän ohi, varmaan ihan kiusallaan. Jonottaessa huomasimme edessämme tutun pariskunnan. He olivat olleet aiemmin päivällä syömässä lounasta samassa ravintolassa kuin me.

Finnair on juuri laskeutunut Santorinille.

Lopulta bussi tuli hakemaan meidät ja pääsimme koneeseen. Meidän edessä olevalle riville istahti saapumisillan ravintolasta tuttu pariskunta. Meillä oli taas tuuria istumapaikkojen kanssa, koska meidän viereen ei tullut enää ketään kolmanneksi. Seuramies otti ikkunapaikan, vaikka meillä oli B- ja C-paikat eikä A:ta, mutta kun se kerran oli vapaa. Koneen myöhästely saapuessa johtui kuulemma Puolan ilmatilarajoituksista. Lähtökin oli lopulta 40 minuuttia myöhässä. Oli jo ihan pimeää, mutta saaren valot olivat kauniit.

Hei, me lennetään!

Tarjoilun alkaessa tilasimme shamppikset, minulle mustikkamehun ja seuramiehelle hurjasti sekä viskin että ginin. Seuralaisen shamppis alkoi vuotaa vuolaasti heti, kun korkkia vähänkään väänsi auki. Huomasimme juoman olevan pullon sisällä suurimmalta osalta umpijäässä. Emme meinanneet saada millään lentoemon huomiota, vaikka painoimme kutsunappia ja yritimme huitoa henkilökunnan pyöriessä lähistöllä. Lopulta saimme kiekaistua sen verran, että pääsimme valittamaan juomasta. Lentoemäntä kysyi ehdimmekö jo avata pullon ja vaikutti hyvin pettyneeltä, että olimme sen tehneen. Ilmeisesti jäätymisiä on tapahtunut ennenkin ja pullot vain sulatellaan ja myydään myöhemmin uudelleen. En enää ihmettele miksi lentokoneshamppis on joskus ollut ihan mehumaista litkua, jos niitä näin kohdellaan... Uusi pullo oli haettava jostain koneen takaosista, mutta saimme sen sentään vaihdettua ja seuraava pullo toimi odotetusti. Juomien oheen meillä oli marketista ostetut sipsit, joita emme olleet ehtineet lomailun tuoksinassa syödä.

Yöpalaa.

Lento laskeutui muutamaa minuuttia vaille puolen yön. Aikataulua oli kiritty kiinni kymmenisen minuuttia ja olimme enää puoli tuntia myöhässä. Matkalaukut tulivat onneksi melkein heti (minun ensimmäisenä [klo 00.18], jee!) ja pääsimme ensimmäisten joukossa lähtemään kohti kotia. Parkkibussia jouduin odottelemaan jonkin verran, mutta en silti missään tapauksessa täyttä 15 minuutin kierrosaikaa. Auto löytyi hyvässä kunnossa sieltä mihin olin sen jättänytkin ja kurvailin ripeästi kotiin. Alan selvitä reitistä kodin ja P4A:n välillä ilman navigaattoria. Ehdin kotiin yhdeksi ja syöksähdin kiireesti nukkumaan.

Matkalaukkuhihna löydetty.

Matkatavarat ehjänä perillä.