Madeira #8 Kotimatkalla

22.10.2012

Kaatosateen ryminä herätti lähtöaamuun ennen herätyskelloa. Niin rankka sade ja vieläpä aamulla yllätti. Opaskirjan mukaan Madeiralla sää tuppaa toimimaan niin, että aamupäivän sää on kirkas ja kiva, päivän mittaan vuoret blokkaavat auringon haihduttaman veden pilviksi, jotka iltapäivällä satavat vetenä maahan. Useampana iltana koimmekin pieniä tihkusateita, jotka menivät nopeasti ohi. Olen matkan jälkeen seuraillut ahkerasti Windowsin sää-gadgetista Funchalin säätä, ja sellainen käsitys on tullut, että onnistuimme matkustamaan Madeiralle sesongin parhaimmalla viikolla säiden puolesta. Gadgetin mukaan saarella on ollut aika usein pilvistä ja vettäkin ropissut taivaalta kiitettävän usein.

Auringonnousu työnsi kaatosateen pois tieltään.

Vasta toinen silmä avattuna piti siis juosta hakemaan pyykit piti juosta hakemaan sisään parvekkeelta. Osa oli kuitenkin sellaista kamaa, joka haluttiin saada pakattua matkalaukkuun kuivana (ja kevyenä).

Matkalaukut raahuutimme ohjeistettuun kellonaikaan mennessä aulaan odottamaan erillistä kuljetusta lentokentälle. Laukkuihin oli taas kehotettu merkitsemään lennon numero ja kohdekaupunki. Maksoimme samalla aulakäynnillä hotellin laskun, eli huoneen piikkiin tilatut juomat, jotka olimme viikon kuluessa nauttineet uima-altaan reunalla ja palautimme turvalokeron lukon ja avaimen.

Aamu-uinnilla ilmakin oli hiukan alamaissa.

Nautimme aamupalan huoneessa. Aamu-uinnille ja samalla viimeiselle uinnille pääsin noin klo 9, vaikka aikataulu olikin tiukka. Sen jälkeen piti vielä kuivatella biksuja parvekkeen telineessä, että ne olivat edes suunnilleen kuivia matkustaessaan käsimatkatavaroissa. Yritin vielä selvittää alakadun ravintolan nimeä uinnin jälkeen käymällä kurkkimassa ovien takana, matkalaukut olivat siihen mennessä jo häipyneet aulasta.

Viimeinen tilaisuus pysähtyä haistelemaan ruusuja. Meitsin vatsalla tosin ei pitäisi
paljon kumarrella vaan pysytellä jatkuvasti urdhva hastasana-asennossa.

Seuraavaksi checkasimme itsemme ulos hotellista ja jäimme aulaan odottamaan noutajaa. Bussin pickup-ajaksi oli merkitty 10.55, joskin bussi tuli hetimmiten checkoutimme jälkeen n. klo 10.35. Siirryimme bussiin odottelemaan lähtöä.

Lentokentällä etsimme taas käsiimme matkalaukut ja jonotimme niiden kanssa check-in:iin. Painojen kanssa ei tullut ongelmia. Turvatarkastusta varten siirryimme lentokentän toiseen kerrokseen. Pääsimme melko sopivassa välissä nouseman ylös, koska pian meidän jälkeen ihmiset joutuivat jonottamaan päästäkseen ylös johtaviin rullaportaisiin.

Kolmannesta kerroksesta löysimme WC:t ja kahvilassa nautimme vielä vuohenjuusto-pitsa-leipäseet, vettä ja passionlimunaatin. Otus unohti lennolle tarkoitetun vesipullonsa kahvion pöytään, mutta pöytä oli siivottu sekunneissa poistumisemme jälkeen ja avaamaton vesipullo kadonnut siinä samassa. Emme jaksaneet lähteä kyselemään sen perään.

Kaupoissa olisi ollut kiva viettää aikaa hajuvesiä tuoksutellen, mutta hyvin harvasta tuotteesta oli testeriä tarjolla. Kuinka kukaan voi muka sokkona ostaa tuoksun? Emme lopulta löytäneet mitään ostettavaa.

Lentokone oli puolityhjä. On siitä siis etunsa, että on matkalla sesongin ensimmäisellä viikolla, koska paluulennolta puuttuivat kaikki kahden viikon matkaajat. Keskimmäisillä penkkiriveillä ei ollut ketään. Meidän kanssa samalla rivillä ei ollut ketään. Tarjoilu pelasi nopeasti ja lento oli rauhallinen, joskin osin melko tuskallinen etupenkissä pierevän lapsen takia. Sellaisen kamaluuden takia pitäisi voida tehdä hätälasku ja siirtää lapsi ruumaan loppumatkan ajaksi!

Pakollinen siipikuva.

Lennolla pohdimme ginimerkki Beefeaterin etymologiaa. Otuksen mielestä nimi jakautuu sanoihin bee feater ja häntä kummastutti mikä on feater. Minun mielestäni nimi jakautuu beef ja eater, piffinsyöjä siis. Totuus piilee tietysti jossain kolmannessa versiossa? Onks tietoo?