Kiltti ja viaton

Pari viikkoa sitten sain eräissä firman pirskeissä kuulla työkaverin mielipiteen itsestäni. Hänestä näytän oikein kiltiltä ja pääosin kuulemma olenkin kiltti, mutta tarvittaessa taas kovinkin villi. Kauas on tultu ajoista, jolloin miehet välttelivät kiroilemista naisten seurassa, ja jolloin noin julkeista puheista olisi saanut vähintään läpsiä ukkoa avokämmenellä ympäri korvien. Tokihan sellainen läpsiminen on lähinnä naurettavaa, kun ei sillä kunnon tyrmäystä saa aikaan, mutta silti kaipaan kyllä parempitapaisia aikoja.

Kävimme eilen Otuksen kanssa tutustumassa Tullisaaren puistoon työpäivän jälkeen. Oli oikein helteistä, aurinko paistoi ja meri tyrskysi pikakiitäjäveneiden ansiosta. Uimarannalla pariskunta käpälöi toisiaan härskisti, ja ajauduimme heistä puhuttuamme muutaman mutkan kautta toteamaan, että näytän Otuksenkin mielestä kiltiltä ja viattomalta. Ja minä kun olen aina halunnut näyttää vaaralliselta... Sain tästä kuitenkin loppuillaksi oikein päänvaivan: Mikä saa ihmisen näyttämään kiltiltä ja viattomalta? Mikä saa ihmisen näyttämään tuhmalta?

Onko kyse hiusten väristä? Silmien väristä, koosta ja muodosta? Silmälaseista? Ilmeistä ja eleistä? Huulista - muodosta ja tavasta muikistella niitä? Mielestäni lähinnä pienet, hintelät, ohuttukkaiset, mitättömän näköiset, kirjastonhoitajatyyppiset naiset näyttävät kilteiltä ja viattomilta. Tai sitten hieman pulleat, suurisilmäiset ja ujon näköiset naiset. Pieni ja hintelä en ole, mutta en nyt pulleudesta huolimatta myöskään suurisilmäinen enkä välttämättä enää ujokaan. Olisiko tuhma sitten runsaasti meikkaava, pörrötukkainen ja vihaisen tai ovelan näköinen? Vai onko kyseessä täysin makuasia? Millä hemmetillä minä pääsen lähemmäksi vaarallista tavoitettani?

Ihana paikka se Tullisaari on noin muuten. Vehreä ja niittymäinen, ihmisen kädenjälkeä ei näkynyt liikaa vaan sopivasti. Upean sileitä kalliota ja metsääkin löytyi. Sinne on joskus mentävä ihan koko päiväksi eväiden ja uimavarusteiden kanssa. Kyllä käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka ovat runsaine rahoineen tulleet Helsinkiin ajoissa saadakseen noin hienoja ja laajoja tontteja huviloilleen meren rannalta. Vaikka nyt saisi rahaakin, niin ei olisi helppoa löytää Helsingistä enää sellaista paikkaa, missä ei joku olisi heti osittamassa tonttia ja rakentamassa perunamaani päälle kerrostaloja. Tiluksilta löytyy Aino Acktén huvila. Niin sivistynyt olen minäkin, että piti jälkikäteen käydä Wikipediasta lukaisemassa minkä alan tähti Aino oli. Oopperalaulajasta on kyse. Olisin ollut iloisempi, jos Aino olisi ollut taidemaalari.