Cattolica 6 Gabicce Monte

19.7.2018

Herätys klo 8.00. Seuramies oli flunssan tarttumisen pelossa siirtynyt nukkumaan ylimääräiseen lakanattomaan sänkyyn kammottavan päiväpeiton alle. Flunssa tosiaan jylläsi edelleen, mutta koska en ole mies, otin vähän buranaa ja nenäsuihketta ja jatkoin elämää normaalisti. Aamiaiselle menimme klo 8.30. Kaakao maistui edelleen. Aamiaisen jälkeen toteutettiin aurinkorasvaus. Sitten lähdimmekin jo kävellen etsimään Rocca Malatestianoa, joka aiemmin jäi kaupunkikierroksella meiltä huomaamatta, koska samalla kohdalla oli vanha kirkko ja käynnissä ollut messuaminen vei huomiomme.

Olin iskenyt kaupunkikierroksella silmäni pienen urheiluliikkeen näyteikkunassa olleeseen aurinkolippaan, jonka ajattelin ohi mennessämme ostaa. Kävelimme kuitenkin vahingossa liikkeen ohi, palasimme jopa takaisinpäin, mutta liian vähän matkaa, ja lippa jäi saamatta. Erään vähän tuoreemman kirkon takana olisi pitänyt olla jotain muinaismuistoja, mutta niitä emme löytäneet vieläkään. Rocca Malatestiano sen sijaan löydettiin, vaikka siinä ei kadulle saakka ollut paljon nähtävää.

Rocca Malatestiana.

Kävely jatkui kaupungin katuja ristiin rastiin kohti Gabicce Mare-kylää, joka löytyi läheisen joen toiselta puolelta. Samaan syssyyn ylitimme myös maakuntarajan, joten en halunnut laittaa postikortteja postiin, vaikka postilaatikko osuikin kohdalle. Löysimme melko helposti Via Panoramica-tien, jota pitkin pääsimme kävelemään Gabicce Monte-vuorelle. Gabicce Maresta menee vuorelle myös minijuna (á 2,50 €/suunta tai á 4 € meno-paluu), mutta sen aikataulu ei sopinut meidän pirtaan. Kiipeämistä riitti, mutta maasto ei ollut liian jyrkkää, joten kävelykään ei käynyt mahdottoman raskaaksi. Ilma oli 30-asteinen, joten vesi oli tarpeen.

Fiume Tavollo.

Olimme selvästi menossa vuoristoon.

Mäki kohti Montea.

Maisemat alkoivat parantua.

Polkua pitkin kohti Padre Pioa.

Jossain mäen puolimatkassa oli Padre Pio:n patsas. Sen alle oli tuotu läjäpäin kiviä, mihin oli kirjoitettu jotain, liekö jotain toiveiden tai rukouksen tapaisia? Lopulta pääsimme "vuoren" päälle ja olimme jonkinlaisen kyläaukion laidalla. Ehdimme ylös ennen kuin seuraava minijuna olisi lähtenyt matkaan. Ylhäältä löytyi pari eri näköalapaikkaa, ja maisemat olivatkin huikeat! Erään talon nurkkauksessa oli pääskyillä pesä. Katselimme hetken aikaa pääskyvauvojen ruokintaa. Eräällä sivukadulla oli keramiikkakauppa (Foschi), jonka julkisivu oli kivojen koriste-esineiden peitossa. Kauppa oli valitettavasti kiinni, joten ostoksille emme päässeet. Eräs pääsky-teos olisi kiinnostanut, mutta täytyy harkita ostamista jokin toinen päivä.

Padre Pion puistikko.

Padre Pio.

Kirjoituskivet.

Gabicce Monte.

Cattolican rantaa.

Gabicce Monten keskusaukio.

Pääskyjä.

Ceramiche Foschi.

Maisemapaikka.

Adrianmeri (Välimeri).

Montelta näki Riminiin (korkea talo horisontissa) asti.

Sympaattisia asumuksia 1.

Sympaattisia asumuksia 2.

Poikkesimme lounaalle Bel Sit-ravintolaan, jonka terassilta oli hieno näköala Cattolicaan ja merelle. Otimme eilisestä kokeilusta innostuneina piadinat. Itse valikoin samat täytteetkin (rucola, prosciutto crudo, mozzarella) kuin edellisenä päivänä. Seuralainen kokeili salami & pecorinoa, mutta jäi kaipaamaan tomaattista raikkautta. Juomaksi tuli caffè freddo (kylmä) shakerato ja vettä, seuralaiselle olut. Kahvi oli liian kahvimaista, mutta sain sen juotua. Piadina oli taas älyttömän hyvä, mutta aivan liian iso, joten osa oli pakko jättää syömättä.

Bel Sit.

Piadina.

Caffè freddo shakerato.

Varpuset hyppelivät rohkeasti lautasillemme ja söivät jopa naapuripöydän asiakkaan kädestä. Maiseman lisäksi ihailimme pääskysten nerokkuutta. Ne osasivat organisoitua ryhmäksi, kun tuli tarve häätää pesän läheisyyteen ilmestynyt harakka. Ne lentelivät tiukassa ympyrässä huutaen ja tekivät vuoroin syöksyjä harakkaa kohti. Harakan oli pakko luovuttaa ja häipyä maisemista.

Levitoiva varpunen.

Ahne ja rohkea varpunen.

Cattolican rantaa.

Minijunaa ei ollut mailla eikä halmeilla, kun lähdimme paluumatkalle. Eipä tuo alaspäin kävely muutenkaan tässä vaiheessa enää tuntunut missään, joten lähdimme tyytyväisinä talsimaan. Sain laitettua postikortit laatikkoon heti Cattolican sataman puolelle päästyämme. Rantakadulla poikkesimme vielä pikku-markettiin juomaostoksille ennen hotellille kurvaamista. Pienen lepäilyn jälkeen aloitimme jälleen aurinkorasvailun ja ajelimme laiskoina vain alakertaan hotellin uima-altaalle. Kävelyä oli kertynyt jo kymmenkunta kilometriä, joten päivän liikunta oli suoritettu jo ilman parin kilometrin ranta-lisää.

Montelta näki San Marinoon (tuo kukkula).

Paluumatkalle.

Satamassa oli maailmanpyörä.

Rantaraitti näytti tuskallisen pitkältä.

12,72 km kävelykierros.

Löysimme helposti vapaat lepolasset, joissa oli valitettavan huonot säätövaihtoehdot. Lainasin hotellin kirjahyllystä Dan Brownin Meteoriitin viihdykkeeksi. Kävimme uimassa pari kertaa. Altaan vesi oli 29,5 °C. Allas oli melko sopivan kokoinen. Vähän yllättävänä pidimme sitä, että hotelli oli palkannut uimavahdin hengailemaan allasalueella. Yleensä hotelleilla uidaan ihan omalla vastuulla ja ilman valvontaa. Pienemmässä altaassa oli reunalla eräänlaiset vesiputoukset. Testasimme niitäkin, mutta vesi valui niistä ihan liian hentoisesti, että siinä olisi pystynyt selkäänsä hierottamaan.

Hotellin uima-allasalue.

Allaskeikan jälkeen otimme suihkut. Tarkistin netistä kadoksissa olleen urheilukaupan (Spinnaker Lo Sport di Tombari Rosanna) osoitteen ja aukioloajat, ja kävelimme sinne vielä uudestaan. Näyteikkunan aurinkolippa oli hieno pinkki, mutta sisältä löysimme omin avuin vain valkoisen. Kaupan poika osasi onneksi myös englantia ja haki minulle näyteikkunan pinkin yksilön á 19 €. Olin yrittänyt etsiä aurinkolippaa jo Suomesta, mutta niitä ei oikeista myymälöistä löytynyt, ja useimmat nettikaupatkin myivät rumia malleja tai eioo:ta. Nyt kun kirjoittelen tätä 2019, niin lippoja on jo selvästi paremmin tarjolla. (Tiedä vaikka ostaisin vielä jonkun toisenlaisen lisäksi.) Olin siis edellä aikaani palaamassa aurinkoiselle 80-luvulle edellisenä kesänä...

Cattolicalainen aurinkolippa pääsi käyttöön Santorinilla.

Dantella sijaitsevasta tupakkikaupasta ostimme 24 h bussiliput kahdelle alueelle (zone) seuraavaksi päiväksi. Kauppa oli sama kuin mistä ostimme postikortit. Myyjäkin oli sama, joten bussilippujen ostaminen pelotti heti vähemmän. Liput maksoivat yhteensä 9 €.

Cattolican seireenit laskevan auringon valossa.

Menimme Danten erääseen pikkubaariin (Momoscat) drinkeille rauhoittamaan bussilippujen ostamisesta jännittyneitä hermojamme. Testasin Gin fizz-nimistä (gin, siirappi, lime-mehu, sooda) juomaa ja vierustoveri mojitoa. Melko laimeilta maistuivat molemmat drinksut, edes drinkkien sisältämät mehut ja mintut eivät olleet oikein minkään makuisia. Listalla oli myös hampurilaisia, jollaisen kannustin mojitomiehen ottamaan, koska olin edelleen piadinasta aivan täynnä, enkä halunnut tänään enää turhaan illallista. Seuralainen suostui ehdotukseen ja otti hampurilaisen ja ranskalaiset (patate fritte). Minä tilasin iltapalan merkeissä pelkät patate frittet. Oikeassa ravintolassa olisi ollut vähän kiusallista, jos vain toinen meistä olisi syönyt ruokaa ja toinen vain katsellut vierestä.

Momoscat.

Baarin maisema.

Sain vangittua komeat karabinieerit (Carabinieri) drinkkien taustalle.

Hampurilainen ja kyytipoika.

Koska meillä kaikilla oli niin mukavaa, tilasimme vielä jatkoksi seuramiehelle oluen ja minulle Passionare-drinkin (vodka, Passoã, appelsiinimehu). Nämä maistuivat paremmilta kuin ensimmäiset juomat. Istuskelimme illan hämärtyessä katselemassa väkimäärän lisääntymistä Dantella ja tunsimme olevamme lomalla.

Passionare.

Lopulta palasimme kaupan kautta hotelliin. Ostimme kokeeksi Mojito soda-nimiset juomat, jotka olivat alkoholittomat ja yllättävän hyvän makuiset. Mehua niissä oli 12 % eli reippaasti enemmän kuin onnettomissa suomalaisissa limuissa (+ luonnollisia aromeja). Se oli selvästi paremman makuinen kuin aiemmin testattu saman firman Lemon soda. Huoneeseen päästyämme tarkistelimme Riminin bussien reitit ja aikataulut netistä ja suunnittelimme seuraavan päivän agendaa. Kirjoittelimme tietysti tapamme mukaan päivän tapahtumista muistiinpanot.

Conad taisi olla Cattolican isoin ruokakauppa.