Teemablogi

Bloggers block on vaivannut jo pitkään. Vaikka suunniteltuja ja käsittelemättömiä aiheita on valmiina jonossa, en vaan pysty tarttumaan toimeen. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Ehkä yksi vaikeuksista on valita mihin niistä kulloinkin tarttuisin. Ehkä johonkin tiettyyn teemaan keskittyvät bloggaajat pääsevät helpommalla? Vaikka en erityisesti harrastakaan mitään, on kuitenkin useampia teemoja, jotka vetäisivät minua puoleensa. Pahoin pelkään, että niistä tulisi vielä typerämpiä kuin nykyisestä blogista. Alla hieman pohdintoja mieleen tulleista blogityypeistä.

Laihdutusblogi: Olen liian kevyt kirjoittamaan laihdutusblogia. Kokemani tuskat eivät ole tarpeeksi dramaattisia yleisessä mittakaavassa, että ne voisivat ketään kiinnostaa. Tavoitteeni ei ole riittävän mahtipontinen, en tavoittele palkintopallia Ms. Olympia-kisassa, en aio juosta maratonia enkä edes osallistua naisten kymppiin kävellen. Ja jos ihan tosissani keskittäisin jokaisen valveilla vietetyn minuutin laihduttamiseen, niin ei aiheesta riittäisi ihan kauhean pitkäksi aikaa kirjoitettavaa.

Muotiblogi: En taaskaan raskinut kaivaa kaapista niitä kivoimpia vaatteita esiin, kun kerran olen menossa vain töihin. Perinteinen asu, farkut ja huppari, sai taas kelvata. Eikä tarvitse kenenkään töissä kysellä "Mihinkäs juhliin sitä ollaan menossa, kun ollaan noin hienona?". Uusimmat, parhaimmat ja kivoimmat vaatteet jäävät aina käyttämättä, koska olis niin ikävää, jos ne olisivat likaisena juuri silloin, kun niitä oikeasti tarvittaisiin johonkin. Vastaavasti monet kivoimmista vaatteista vaatisivat silittämistä pesun jälkeen, ja kun se ei ole erityisen hauskaa hommaa, niin vähintäänkin ne kivat vaatteet ovat silittämättä, kun niitä tarvitsisi. Onneksi mökillä saa sentään pukeutua kuten haluaa ilman, että kukaan kyseenalaistaa turhan hienouden. Tänäkin kesänä mökkitrendi pitää sisällään rumasti nilkkaa kohti kapenevat työmieshousut, harmaameleerattuja t-paitoja, kulahtaneita huppareita ja kumisaappaat - ei välttämättä edes Nokialaiset vaan jotkut ihan merkittömät. Eikä muuten tällaisen taikinapallovatsan kanssa oteta mitään asukokonaisuuskuviakaan! Ainakaan sellaisia, joita voisi julkaista.

Puutarhablogi: Parvekehan se vain meikäläisen asuntoon kuuluu. Puutarha lienee turhan komea nimitys sille. Vaikka onhan se aika sievä. Nypin tänään kuihtuneet kukat pois parvekelaatikoiden kesäleimuista. Aika paljon niitä oli kertynytkin, kun en ole jaksanut tilannetta päivittäin tarkistaa. Aika kaljun näköiset ovat leimut, mutta onneksi oli paljon nuppujakin kehittymässä. Myös näivettyneet orvokit nipsauttelin pois. Yrttilaatikon käänsin ympäri, koska vasen laita, joka saa auringonvaloa aiemmin kuin oikea laita, on paljon tuuheampi kuin se oikea laita. Jospa persilja ja basilika siitä piristyisivät vuorollaan. Chili-alkioita on kehittymässä ainakin kahdeksan, ja ennen niin hentoisen taimen varsi on muuttumassa nopeasti puumaisemmaksi. Ulkoilma on tehnyt sille hyvää, lehdistä on tullut paljon syvemmän vihreät. Laventeli on vihdoin työntänyt kukkavarsia, mutta sinisen värin esiinpuhkeamista odotellaan vielä. Kaikki eri purkit ja rehut vaativat myös kastelun eilen. Ensinkin olivat päässeet aika kuivaksi ja toiseksi on aina hyvä vähän kastaa multaa ennen kuin katoaa koko viikonlopuksi mökille.

Päiväkirjablogi: Kävin tänään töissä. Työaika oli sama kuin aina, 8-16. Taisi venyä kolme minuuttia ylitöiksi. Unohdin käydä ruokakaupassa matkalla kotiin. Söin jääkaapista kaura-omenapaistoksen jämät. [Sijoita tähän kohtaan puutarhablogin teksti.] Katselin televisiosta Suurimman pudottajan. Yritin hillitä itseäni lisäämästä koko ajan jotain Facebookiin, mutta onnistuin huonosti. Suurimman pudottajan aikana alkoi sataa vettä, joten en käynyt pyöräilemässä. Tiskasin kertyneet astiat iloiten samalla uudesta vesihanastani. Kaura-omenapaistosta taisi olla hieman liikaa, kun siitä tuli niin huono olo, että oli pakko väkertää kasaan salaatti jääkaapin kasvis-sisällöstä. Laitoin salaattiin myös vähän juustoa. Käärin keittiön maton rullalle ja kannoin sen eteiseen. Otan sen mukaan mökille, jotta voisin sen siellä pestä. Pakkasin myös muut mökkikamat kassiin. Nukkumaan mennessäni yritin hieman lukea kirjaa, mutta minua väsytti liikaa, joten kävin pian nukkumaan. Olipa jännittävä päivä, kun sain uuden hanan monen kuukauden odottelun jälkeen!

Leivontablogi: Olisi ehkä yleishyödyllistä pitää leivontablogia, kun voisin, ja olisi allergian takia pakkokin, erikoistua munattomiin leipomuksiin. Vaikka olenkin koko elämäni aikana ehtinyt leivoskella yhtä ja toista munatonta, palaan tositilanteen tullen aina muutamaan suosikkiini. Ei niistä uusista kokeiluista ole koskaan ollut pitkässä juoksussa mihinkään. Kyllä kerran on kiva kokeilla, mutta kun ei toista kertaa tee mieli, niin miksi sitten edes suositella blogissa? Leipomukset joutuisi kaiken lisäksi syömään suurimmaksi osaksi yksin. Toisaalta, jos tarpeeksi kauan pitäisin leivontablogia, niin voisin sen jälkeen olla sopivassa kunnossa pitämään kunnollista laihdutusblogia... Olisi siinä metamorfoosia kerrakseen.

Matkablogi: Kreetan reissusta kirjoittaminen oli harvinaisen mukavaa puuhaa verrattuna moneen muuhun asiaan. En ole varma olisiko siitäkään mitään tullut, jos olisin kirjoitellut tekstit heti ensimmäisen kerran jälkeen. Kun toista kertaa pyörittiin Kreetalla, niin tietyt perusasiat olivat jo tiedossa ja pystyi paljon rohkeammin tutkimusmatkailemaan ja ihmettelemään paikallisia erikoisuuksia ja yksityiskohtia, kun ei tarvinnut niin tarkkaan miettiä ja panikoida elämän peruskysymyksiä, kuten miten selvitä hengissä viikko käyttäen vessoja, joissa paperia ei saa heittää pönttöön. Sattumoisin, kun olen autovelkainen, niin huolellisesti säästämällä pystyn tekemään yhden ulkomaanmatkan vuodessa. Risteilyjä Tukholmaan ei lasketa. En ikipäivänä voisi kuvitella olevani autoton, joten en voi valittaa matkojen puutteesta, mutta materiaalia kertyy liian harvoin kunnon matkablogin ylläpitoon. Aion silti joitakin sanoja saada kasaan lokakuussa, kun pääsen ensimmäistä kertaa käymään Madeiralla.