Marilyn etc.

Vieläkään ei lomafiilistä oikein ole löytynyt. Ei tunnu perjantailta, lauantailta eikä sunnuntailta. Työasioita en ole yllättäen ehitnyt miettimään, kun olen kuluttanut aikaani kärsimällä kuumuudesta, tekemällä ostos- ja tehtävälistoja, lukemalla Marilyn Monroen mietteitä... Hassua miten ihmiset loppujen lopuksi ovat ihan samanlaisia. Marilyn on väkerrellyt sekalaisia muistiinpanoja ja runon tapaisia muistivihkoihin. Ajatukset ovat paljolti samanlaisia kuin minunkin, vaikka olemme täysin eri maailmoista. Suorituspaineet tuntuvat vaivaavan tähtiä siinä missä meitä taviksiakin. Myös Marilyn on ollut ahkera analysoimaan itseään. Onko maailmassa oikeastaan ketään niin pinnallista, etteivätkö moiset mietteet joskus vaivaisi itse kutakin?

Marilynin muistiinpanoista tulee mieleen omat sekalaiset vihkoni, joista jonkun raahaan yleensä matkalle mukaan. Omituisen luottavaisesti olen välillä kirjaillut muutaman sivun päiväkirjamaisia tekstejä, välillä vain listannut muistettavia tai tarkistettavia asioita. Enkä todellakaan ole täyttänyt järjestyksessä sivuja vaan kirjoitellut milloin minnekin. Mistä tulee ihmisen tarve merkitä muistiin tiettyjä ajatuksia? Suurinta osaa ajatuksia en merkitse muistiin, ne eivät ole sen arvoisia, tai sitten ne ovat liian yksityisiä tai häpeällisiä, että voisin ottaa sen riskin, että joku joskus erehtyy lukemaan niitä. Mikä tekee jostakin ajatuksesta sellaisen, että sen haluaa ehdottomasti kirjoittaa sen sijaan, että sitä vain ajattelisi? Onko ajatuksesta ylpeä, kun uskaltaa sen kirjoittaa? Vai onko se vain jotain niin tärkeää, ettei voi ottaa sitä riskiä, että itse unohtaisi sen?

Takaisin maallisempiin asioihin... Silkkikimonon löytäminen ei olekaan mikään helppo tehtävä. Kävin Funky Ladyssä, Stockmannilla keskustassa ja Jumbossa, Sokoksella, Anttilassa ja olen tutkinut nettikauppoja. Tarjolla olevat kimonot ovat joko 100 % polyesteriä, minkä joku saisi kieltää lailla, tai sitten vain tylsän värisiä tavallisia aamutakkeja. Toistaiseksi kivoin löytyi Jumbon Stockmannilta. Se on hehkuvan oranssi, mikä on mukava parannus harmaisiin ja mustiin riepuihin, mutta hihansuut ovat pitsiä. En oikein ole pitsi-ihmisiä. Olisin halunnut raikkaan värin lisäksi eksoottista kuviointia, kukkia, ornamentteja tms. Amazonilla olisi ollut kauniisti kuvioitu kaapu, ja ulkonäön perusteella olisin voinut sietää keinokuituisuudenkin, mutta myyjä ei suostu toimittamaan Suomeen. Täytyy antaa Stockan oranssin muhia vähän mielessä.

Luulisi, että kesällä silkkiset ja ihanan viileät yöasut olisivat jonkinlainen sesonkituote, mutta niin vaan roikkuu joka tangosta paksua puuvillaa, veluuria ja toinen toistaan kuumempia ja tylsempiä yöasuja. Kokeilin ihan huvikseni eilen mahtuuko vanha silkkiyöpaita vielä päälle, koska en oikein fanita alasti nukkumista. Nyt vaan ovat yöt olleet niin kuumia, ettei puuvillassa pysty nukkumaan, joten se on valittava alasti tai silkissä. Hämmästyksekseni vanha silkkiyöpaita sujahti päälle vaivatta. Vähän se oli nafti rinnan kohdalta, mutta tämähän siis todistaa, etten ole koskaan lihonut, ainoastaan kasvattanut kuppikokoa *KÖH*. Joka tapauksessa siinä oli ihanaa nukkua, kun ei tarvinnut olla alasti, mutta spagettiolkaimissa oli sopivan viileää, ja silkissä muuten vain ihanaa pyöriä ja käännellä kylkeä.

Eilinen ostosreissu oli silkittömyydestä huolimatta antoisa. Sain hankittua monta tavaraa toivelistalta: Kreetan kartan, Aarikan koruja matkalle, kynsilakkaa, shortsit (ensimmäiset vuosiin) ja huonon vesilämpömittarin.





Bad pool termometer :)



Aurinkolasit vahvuuksilla tuli tilattua, ja kun sai 2 yhden hinnalla, niin oli sitten pakko tilata myös uudet silmälasit, joita en luultavasti aio käyttää ikinä. Myyjä onnistui huiputtamaan minut tilaamaan violetin sävyiset pokat, vaikka otan niihin ruskean linssin. En millään usko, että ne tulevat näyttämään hyvältä. Mutta aurinkolasien osalta tärkeintä on toiminnallisuus, ja ettei muoto ole aivan liian väärä naaman pyöreyteen nähden. Täytyy toivoa, etteä tulevat 2,5 viikossa, että ehdin hakea ne ennen Kreetan reissua. Lupasivat toimitusajaksi 2,5 - 3 viikkoa. Lisäksi löysin sattumalta myös uuden necessäärin, jollaista olenkin haikaillut jo pitkään. Vanha on niiiin tylsä ja kulahtanut, ettei sitä meinaa kehdata käyttää enää.

Tämän päivän kauppareissusta oli tulla suuri floppi, mutta tarpeeksi sitkeän kiertelyn jälkeen löysin kahdet bikinit ja toiset shortsit. Hörpin päivällä toisen puolikkaan shamppiksen, luin taas yhden neiti etsivän, yritin ottaa aurinkoa jalkaterille, söin 3/4 mustikkapiirakkaa päivän mittaan, ja illalla käytin auton pesussa. Sain myös vihdoinkin lisättyä pissapoikaan vettä! Eilen ilta-auringon paisteessa oli jo vähän hankala ajaa auringonlaskuun, kun tuulilasi oli niin likainen. Jääkaappi on taas tyhjennetty herkuista. Bikinikunto on vielä kaukana. Työelämästä muistona on kipeä olkapää (hiirikäsi?), joka on haitannut nukahtamista jo useampana peräkkäisenä yönä. Valentina kuntoili ja ui itsensä pullukasta kaunottareksi Tuhkimotarinan tälle päivälle osuneessa jaksossa, joten olen hyvin inspiroitunut aloittamaan taas itsekin huomenna ammattiurheilullisen elämän.

Painelen siis ensimmäiseksi apteekkiin ostamaan kipugeeliä ja vähän EPOa. Sen jälkeen ajan sponsoriautoni (kai muillakin kuin misseillä on sponsoriautoja?) rengasfirmaan ja yritän saada jonkun vaihtamaan kesärenkaat vihdoin alle. Normaalisti vaihdan renkaat itse, mutta loukkaantumisen (se olkapää) takia asiat on joskus hoidettava rahalla. Lounaaksi syön vain raejuustoa ja kanaa. Treeniä on tehtävä vähintään pyörällä 15 km tai yhdistetty pyöräily ja Malminkartanon mäkikiipeily. Käsipainojakin olisi syytä heilutella ja vatsapenkki laittaa natisemaan. Toivottavasti on vähemmän kuuma jo huomenna. Vakuutusasioita pitäisi hoitaa, viedä kolikoita pankkiin ja lähettää paketti kaverille. Jos oikein innostun, varaan ajan papa-kokeeseen. Viisaudenhampaatkin (viimeiset 2 kpl) pitäisi käydä vedättämässä, mutta ehkä säästelen niitä vielä toistaiseksi pahan päivän varalle. Siitä kun saa pari päivää sairaslomaa, niin voi olla parempi käydä vasta, kun todella tarvitsee sen vapaan töistä.