maanantai 2. toukokuuta 2011

Seurantakäynti n+1

Kerrankin tapaaminen työterveyslääkärin kanssa käytiin positiivisessa hengessä. Yhtään kysymystä ei ollut kysyttävänä, mutta se ei haitannut omia tunnelmiani. Verikokeen arvot ovat lähteneet selvästi parempaan suuntaan.
Aikaisemmat arvot olivat:
S-TSH = 8 mU/l (0,3-4,5)
S-T4-V = 14 pmol/l (10-21)

Kuuden viikon lääkityksen jälkeen arvot olivat:
S-TSH = 5,3 mU/l
S-T4-V = 15 pmol/l

Parasta tapaamisessa oli ehkä se, että lääkäri oli sitä mieltä, että koholla olevaa kolesterolia ei parane alkaa lääkitä. Ei se toki ollut tunnustus aikaisemmasta hätäisestä arviosta eikä varsinkaan anteeksipyyntö ennenaikaisella kuolemalla uhkaamisesta, mutta tämän enempää en tarvitse. Mikäli kolesterolini kohoaminen johtuu tästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta, niin olisin syönyt kolesterolilääkettä turhaan jo pari vuotta. Onneksi en ole niin kiltti potilas, että olisin suostunut siihen silloin. Mieleni olisi tehnyt tanssia ja osoitella lääkäriä sormella ja huutaa "In your face!", mutta hillitsin itseni, jotta jatkossakin pystymme jonkinlaisessa yhteistyössä ratkomaan mahdollisia lääkintätarpeitani. Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli olivat laskeneet aiemmasta kokeesta ja HDL-kolesteroli kohonnut, mutta onhan vielä pieni riski, että kolesteroli on täysin irrallinen ongelma.

Kilpirauhaslääkkeen annostus tuplattiin, ja seuraava seurantakäynti on vasta joskus syyskuussa. Vähän olisi tehnyt mieli läksyttää tohtoria siitä, että unohti laittaa viimeksi labralähetteen, mutta senkin osalta tyydyin kysymään laittaako hän lähetteet jo valmiiksi syyskuuta vasten vai tulenko vielä sitä ennen vastaanotolle. Sen verran lempeä näpäytys, että ei varmaan ollut näpäytys ollenkaan.

Lääkäri arveli, että energisyyteni ja aktiivisuuteni paranee vielä saman verran kuin se jo nyt on kuuden viikon aikana parantunut. Vähän pelottaa jo miten hyperaktiivinen minusta vielä tuleekaan :D No ei, en muista koskaan sentään olleeni maaninen tyyppi, joten ehkä siihen en sentään päädy.

Sain myös uusittua pari reseptiä samalla käynnillä, joten käynti oli hyvin antoisa. Olisin saattanut hypähdellä iloisesti paluumatkalla, mutta vappuna riekaleiksi hiertyneen kantapääni vuoksi nilkutin rauhallisesti takaisin töihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tietoja minusta

Blogiarkisto

Lukijat