Elämisen sietämätön epäkeveys

Tänään on vaivannut selittämätön ahdistus. Elämisen sietämätön tuska kiusannut aamusta saakka. Mikään ei tunnu hyvältä. Tuntuu kuin en pystyisi hengittämään. Herääminen oli vaikeaa. Ei ollut mitään syytä minkä takia olisi halunnut herätä, mutta velvollisuus herätä repi kuitenkin sitkeästi pois peiton alta.

Töissä ei toimi ilmastointi, happea ei ole ja kuumuus kiusaa. Töistä ei tullut yhtään mitään. On turhauttavaa olla olemassa, kun ei ole lainkaan tarpeellinen. Paitsi olemaan se anonyymi henkilö, joka kuljettaa särkylääkettä mukana, jos sitä sattuu joku kivulloinen tarvitsemaan. Senkin homman voisi tehdä kuka tahansa muukin. Kaikki vähänkään järkevät vaatteet olivat pyykissä ja tunsin itseni valaaksi. Toiset pystyvät ahdistuessaan tai masentuessaan menettämään ruokahalunsa ja minä vain ahmin enemmän. Join töissä niin monta suklaakahvia, etten pystynyt enää laskemaan. Jossain vaiheessa iltapäivää siitä tuli ihan paha olo, mutta silti oli juotava lisää. Paha olo ei silti hukuttanut alleen turhautumista ja mitättömyyden tunnetta.

Nökötin iltapäiväruuhkassa 1,5 tuntia matkalla isukin luokse. Matka vie normaalisti puoli tuntia. Nahkatakki päällä paahteessa istuessa tuli entistä huonompi olo. Vastaantulevat autot kiisivät ohi niin, että paha olo vain paheni - vähän samaan tapaan kuin voi tulla huonovointiseksi jotakin vimmatusti pyörivää huvipuistolaitetta katsoessa. Viimeistään siinä vaiheessa tuli ikävä takaisin mökille, missä eilen vielä vietin onnellista haravointipäivää eikä haitannut vaikka olinkin pullea kuin parski työhevonen.

Isukki puheli sitten siitä, miten hienoa on seurustelu ja miten vielä hienompaa olisi asua yhdessä. Olla jonkun kanssa joka välittää ja huolehtii. Jakaa vastuuta toisen kanssa ja kantaa itse vähän vähemmän. Mistä ihmiset keksivät moista lööperiä? Suhteessa oleminen tarkoittaa vain sitä, että joutuu huolehtimaan toisesta niin paljon, ettei jaksa enää huolehtia itsestään. Vastuutakin joutuu kantamaan kahden edestä. Päivä sen kuin jatkoi alamäkeen... Eikö tässä maailmassa tosiaan ole mitään muuta mielihyvää tuottavaa kuin rasvainen ja hiilihydraattipitoinen herkkuruoka? Toivottavasti yö ja uni tuovat vähän helpotusta tähän raskaaseen oloon.