Ihon parantuminen on saanut vähän potkua lääkeannoksen kaksinkertaistamisesta. Hämmästyttäviä parantumisia on tapahtunut melkein yhdessä yössä. Ihottumia ja kovettumia ja kuivia läikkiä on kadonnut kuin tuhka tuuleen, vaikka ovat kiusanneet jo viikkoja tai kuukausiakin. Kädet ovat pian jo siinä kunnossa, että voi käyttää sormuksia ilman, että ne hiertäisivät jotain ihottumaa pahemmaksi. Saatan jopa kehdata kätellä ihmisiä piakkoin. Jalkaterät ovat ihan hetkessä pehmentyneet vauvamaisen siloisiksi. Pilkullisesta naamasta kärsin kyllä edelleen, mutta sentään olen nykyään enää vaaleanpunapilkullinen enkä punapilkullinen. Tiedä vaikka tänä kesänä voisi kuljeskella jopa sandaaleissa tai shortseissa ja ilman säkkiä päässä.
Hämmästyksekseni myös 1,5 vuotta sitten ostamani orkidea on yhtäkkiä kasvattanut uuden kukkavanan. Nuppujakin alkaa jo olla. Tuntuu melkein symboliselta, että se suostuu kukkimaan uudestaan samaan tahtiin kuin minäkin paranen. Luulin jo, ettei se enää koskaan kukkisi uudelleen. On se niin söpö - my baby!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.