Tapas-dieetti osoittautui erittäin käteväksi tavaksi syödä kiireessä. En tarkoita sitä, että tapakset pitäsi ahmia, mutta monet niistä ovat nopeita valmistaa, jolloin aikaa säästyy syömiselle. Töiden jälkeen oli siis kiire ehtiä kotiin syömään ja sitten ajoissa Puistolan juna-asemalle hakemaan Otusta mukaan keilakurssille Tapanilan urheilukeskukseen. Urheilemaan ei ole hyvä mennä vatsa tyhjänä eikä myöskään vatsa täynnä. Tapas-ateria osoittautui sopivan kevyeksi ainakin keilailua ajatellen.
Ateriaan kuului kipollinen edellispäivän pinaattikeittoa, raejuustoa, ananaspaloja pienellä kermavaahtotöräyksellä, minijuusto (vihdoinkin viimeinen) karpalohyytelöllä ja paistettuja perunoita (keitetty kypsiksi pari päivää sitten, joten paistaminen kävi vikkelästi). Söin myös pienen sämpylän, koska laivallakin sai välillä sellaisen lisukkeeksi yllättäen ja pyytämättä.
Vuorossa oli keilakurssin viimeinen kerta, jolloin oli tarkoitus ottaa hieman leikkimielistä kisaa eli heittelytunti oli pistelaskun kanssa eikä ilman, kuten aiemmilla kerroilla. Homma sujui kohtuullisen hyvin, joskin mukana piristämässä oli myös pullollinen jääteetä eli paljon herkullista sokeria. Nälkä ei päässyt yllättämään eikä haitannut vaikka lievät flunssan oireetkin yrittivät puskea läpi.
Masentuneena siitä, ettei voittajaa tai paremmuusjärjestystä julistettu, ja tietenkin flunssaa nujertamaan, piti ostaa valkosipulisipsejä kotimatkalla. Kurssin parhaimmasta päästä olevat mieskeilaajat olivat tarkkailleet tilannetta ja kuittasivat Otuksen kuitenkin voittajaksi, joten hänelle piti tietenkin ostaa voittosipsit. Itsekin yritin parastani ja olinkin ainakin muita naisheittäjiä parempi, mutta olisi silti ollut kiva saada varmistus asiasta. Tehtiin pistelaskentaa automaatin ohella paperille ja oli kiva kotona laskea sitten montako kaatoa tai paikkoa tai missiä tuli tehtyä. Täytyy napata jatkossakin lomake mukaan peliin tai tulostella niitä mukaan, jos menee sellaiselle hallille missä niitä ei ole.
Ehkä se oli enemmän tekosyy tällä kertaa, kun ei olo ollut yhtään masentunut ainakaan keilailusta. Ranteeseenkaan ei sattunut tällä kertaa yhtään. Edellisviikolla sitä vihloi niin vietävästi, joka heitolla. Flunssan oireista olin ehkä hiukan allapäin. En silti taaskaan sortunut ahmaisemaan koko pussillista sipsejä, kuten yleensä, ja iltapalaksi riitti kupillinen kaakaota. Kaakaohan on sitten sitä tavaraa mitä keitetään kattilassa rasvaa sisältävästä maidosta ja tummasta kunnollisesta kaakaojauheesta eikä mistään ohoo-maitojauheseoksista! Mausteeksi tuli kanelia ja kaakaoni olen juonut jo vuosia ilman sokeria. Harmi, että niitä sipsejä jäi vieläkin hiukan. Menee vielä seuraavakin päivä sipsivirhemerkinnällä, mutta sen jälkeen täytyy ihan oikeasti kiristää tahtia kohti puhdasoppista tapas-dieettiä.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
lauantai 13. lokakuuta 2012
Tapas-dieetti, päivä 2
Tänään pääsin maistelemaan eilen marinoitumaan lähteneitä mozzarellapalloja. Oikein erityisen hyvää mozzarellaa ei ole normaaleista ruokakaupoistani löytynyt palleroina. Hyväksi osoittautuneet mozzarellat ovat olleet aina isoja kimpaleita. Eivät nämä aivan minitkään parasta mahdollista ole, mutta eivät yhtään hassumpia. Purkkiin lähti siis pussillinen juustoa, yksi kynsi valkosipulia murskattuna ja öljyä sen verran, että pallot suunnilleen peittyivät siihen. Kun olen syönyt pallot, voin käyttää maustuneen öljyn vaikkapa salaatinkastikkeeksi tai paistaa valkosipulileipiä. Nam!
Muita päivän makuja olivat sitten pinaattikeitto, raejuusto ja kana, ananaspalat ja turkkilainen jugurtti ripauksella sahramia ja reilulla annoksella kreikkalaista hunajaa. Miten ihmeessä näitä voi kutsua tapaksiksi, kun mikään ei ole erityisen espanjalaista? Tai yhtään espanjalaista..
Ananakset ostin hädissäni lähikaupasta. Olivat Euroshopper-merkkisiä Thaimaasta. Yleensä olen ollut hyvin tyytyväinen myös halpismerkkien tuotteisiin, mutta tämä ananas oli lähes mautonta eikä edes makeaa. Ei tarvitse ostaa toista kertaa. Mikäli tästä nyt kovasti innostun, niin ostaisin mieluiten ananaksen ihan hedelmänä enkä peltipurkkina. Olisi varmasti maukkaampaa eikä tarvitsisi miettiä sitä myrkkyä mikä noissa peltisissä säilyketölkeissä olikaan.
Pinaattikeitto sen sijaan ei tullut purkista, vaan sen pyöräytin ihan itse. Mikään ei ole helpompaa. Suurena pinaattikeiton ystävänä olin suunniltani järkytyksestä, kun kerran yritin päästä helpolla ja ostin valmiin pinaattikeiton. Se ei ollut ihmisen ruokaa! Sittemmin totesin, että hankkimani teflon-kattila ja muovivispilä helpottivat tiskaamista niin paljon, että pinaattikeiton tekeminen itse on ihan iloista hommaa. Lääkärikin on käskenyt syömään pinaattia, joten tässä sitä nyt meni systeemiin.
Muita päivän makuja olivat sitten pinaattikeitto, raejuusto ja kana, ananaspalat ja turkkilainen jugurtti ripauksella sahramia ja reilulla annoksella kreikkalaista hunajaa. Miten ihmeessä näitä voi kutsua tapaksiksi, kun mikään ei ole erityisen espanjalaista? Tai yhtään espanjalaista..
Ananakset ostin hädissäni lähikaupasta. Olivat Euroshopper-merkkisiä Thaimaasta. Yleensä olen ollut hyvin tyytyväinen myös halpismerkkien tuotteisiin, mutta tämä ananas oli lähes mautonta eikä edes makeaa. Ei tarvitse ostaa toista kertaa. Mikäli tästä nyt kovasti innostun, niin ostaisin mieluiten ananaksen ihan hedelmänä enkä peltipurkkina. Olisi varmasti maukkaampaa eikä tarvitsisi miettiä sitä myrkkyä mikä noissa peltisissä säilyketölkeissä olikaan.
Pinaattikeitto sen sijaan ei tullut purkista, vaan sen pyöräytin ihan itse. Mikään ei ole helpompaa. Suurena pinaattikeiton ystävänä olin suunniltani järkytyksestä, kun kerran yritin päästä helpolla ja ostin valmiin pinaattikeiton. Se ei ollut ihmisen ruokaa! Sittemmin totesin, että hankkimani teflon-kattila ja muovivispilä helpottivat tiskaamista niin paljon, että pinaattikeiton tekeminen itse on ihan iloista hommaa. Lääkärikin on käskenyt syömään pinaattia, joten tässä sitä nyt meni systeemiin.
perjantai 12. lokakuuta 2012
Tapas-dieetti, päivä 1
Ryhdyin jo töissä (tauolla tietenkin...) listaamaan erilaisia tapas-annoksia, joita olisi helppo väkerrellä kotona. Niistä on sitten helppo hiljaisen aivotoiminnan päivänä luntata vaihtoehtoja, jos en keksi mitään uutta ja jännittävää kokeiltavaa. Listalle pääsi seuraavanlaisia ruokalajeja:
- marinoidut mozzarellapallot
- raejuusto
- siskonmakkarat
- ananaspalat
- paistetut perunat
- kuutamokiisseli
- minijuusto ja hillo/ke
- maissi
- oliivit
- fetakuutiot
- paprika
- minitomaatit
- kurpitsapikkelssi
- turkkilainen jugurtti ja hunaja
- kana
- appelsiinimehussa marinoidut banaaniviipaleet
- leikkelelautanen ja parmesaanilastut
- tzatsiki
- pinaattikeitto
- pikkulettu ja hillo
- Madrigal-juusto ja viinirypäleet
Kirjahyllystä löytyy jo valmiiksi pieni tapas-kirja, josta täytyy luntata listalle jatkoa, kunhan saan homman kunnolla käyntiin.
Lipsuin hiukan syömään alkuruuaksi sipsejä, kun niitä Tukholman tuliaisia oli vielä jäljellä. Mutta ei niitä sentään paljon mennyt verrattuna siihen edellisviikkoon, jolloin vetelin pienen pussillisen sipsejä kerralla. Kaiken kaikkiaan alku oli erittäin hyvä. Olin heti energisempi, kun olin saanut edes jotain oikeaa ruokaa koneistoon. Pelkät sipsit eivät paranna töissä syntynyttä uuvahtanutta oloa yhtään. Niistä on sitkeästi pyristeltävä irti!
- marinoidut mozzarellapallot
- raejuusto
- siskonmakkarat
- ananaspalat
- paistetut perunat
- kuutamokiisseli
- minijuusto ja hillo/ke
- maissi
- oliivit
- fetakuutiot
- paprika
- minitomaatit
- kurpitsapikkelssi
- turkkilainen jugurtti ja hunaja
- kana
- appelsiinimehussa marinoidut banaaniviipaleet
- leikkelelautanen ja parmesaanilastut
- tzatsiki
- pinaattikeitto
- pikkulettu ja hillo
- Madrigal-juusto ja viinirypäleet
Kirjahyllystä löytyy jo valmiiksi pieni tapas-kirja, josta täytyy luntata listalle jatkoa, kunhan saan homman kunnolla käyntiin.
Lipsuin hiukan syömään alkuruuaksi sipsejä, kun niitä Tukholman tuliaisia oli vielä jäljellä. Mutta ei niitä sentään paljon mennyt verrattuna siihen edellisviikkoon, jolloin vetelin pienen pussillisen sipsejä kerralla. Kaiken kaikkiaan alku oli erittäin hyvä. Olin heti energisempi, kun olin saanut edes jotain oikeaa ruokaa koneistoon. Pelkät sipsit eivät paranna töissä syntynyttä uuvahtanutta oloa yhtään. Niistä on sitkeästi pyristeltävä irti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tietoja minusta
- DreamScar
- Finland
Blogiarkisto
-
▼
2026
(23)
- ▼ toukokuuta (8)
- ► huhtikuuta (7)
- ► tammikuuta (8)
-
►
2025
(16)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (6)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (3)
-
►
2024
(8)
- ► maaliskuuta (8)
-
►
2020
(14)
- ► huhtikuuta (6)
- ► maaliskuuta (6)
- ► helmikuuta (2)
-
►
2019
(22)
- ► marraskuuta (4)
- ► toukokuuta (2)
-
►
2018
(21)
- ► marraskuuta (5)
- ► toukokuuta (4)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (4)
-
►
2017
(8)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (5)
- ► tammikuuta (2)
-
►
2015
(6)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (3)
-
►
2014
(13)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (4)
-
►
2013
(11)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (3)
-
►
2012
(29)
- ► marraskuuta (4)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (7)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2011
(91)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (16)
- ► toukokuuta (9)
- ► huhtikuuta (12)





