Linnut

Työ alkoi tänään ottaa pannuun oikein olan takaa. Piti tuurata poissaolevien lisäksi jo läsnäolevia. Ei meinanneet hermot kestää enää kohdella ystävällisesti viattomia luontokappaleita (jos nyt mies koskaan on viaton), jotka tulivat jotain kysymään ihan aiheesta. Päätin tavoistani poiketen pitää tauon. Normaalisti en viitsi kahvi- enkä ruokataukoja pitää, mutta nyt se alkoi tuntua tarpeelliselta. Kännykätkin jätin töihin saadakseni hetken rauhan.

Kävin kaupasta hakemassa sinkkiveden ja Royal-patukan (koska olin unohtanut miltä se maistuu). Kuljeskelin puiston tapaisen alueen läpi ja löysin varjoisan penkin. Aurinko paistoi. Oli mukavan lämmintä. Töissähän joutuu palelemaan ja aivastelemaan. Nenä vuotaa aamusta neljään (ip).

Katselin lintuja ja ne katselivat minua. Ensimmäisenä paikalle saapui paikalle varpunen. Varpunen pompahteli eiffeltorni-tyyppisen koristerakenteen sisällä hienosti. Käyttääkö lintu siipiä hypätessään vaakasuuntaiselta metallitikulta toiselle selän takana olevalle tikulle n. 12-15 cm päähän? Se käy niin nopeasti, ettei minun silmäni ehdi nähdä.

Varpusen poistuttua, tuli pian paikalle toinen varpunen. Se nyppi maassa kasvavaa maksaruohon (tms) tupsua muutaman kerran, piipahti (eli sanoi piip), ja pyrähti yhtäkkiä lentoon, ja katosi puistikon toiselle laidalle. Mitä senkin päässä liikkui, kun tuli niin kiire, vaikken minä sitä ainakaan säikytellyt? Mitä muuten liikkuu hyönteisten (esim. ampiainen, kärpänen tai perhonen) päässä, kun vaihtavat suuntaa kesken lennon tai kiihdyttävät vauhtiaan hetkeksi? Kantautuuko jostain uusi houkutteleva tuoksu vai tuntuuko vastatuuli vain liian raskaalta joskus?

Seuraavaksi paikalle liihotti kalalokki? Pienet räpylät sillä oli muuhun kokoonsa nähden. En silti ryhtynyt pilkkaamaan sitä räpylöidensä tautta. Kolmas varpunen asettui suunnilleen samaan paikkaan kuin kaksi aiempaa. Varpunen lienee rohkein lintulaji, koska se uskalsi aina tulla lähimmäksi. Lokki jäi kauimmas. Pian varpusen saapumisen jälkeen tuli naakka. Naakka asettui matkallisesti ja koollisesti varpusen ja lokin väliin.

Hetken aikaa kaikki puuhasivat omiaan. Sitten ne lähtivät samaan aikaan rintamana lähestymään meikäläistä. Nauratti ihan ääneen, että olen modernissa versiossa Linnut-elokuvasta. Varpunen kuitenkin säikähti pian naakkaa ja pakeni. Naakka säikähti lokkia ja pakeni. Toinenkin lokki saapui ilmatilaan kaartelemaan, mutta maassa jököttävä kaveri huuteli sille jotain -  “ke ke ke kliiih-a… kliih-a… kej-a kej-a kej-a ke ke” - ilmeisesti poistumiskäskyn, koska lentelijä kurvasi pois.

Olen aina kuvitellut lokkien huutelevan aikansa kuluksi, mutta ilmeisesti niistä jokainen vain huutaa kilpaa "Minun saaliini! Nokat irti! Lähtekää räpylämäkeen siitä!". Jäivät tiput kaikki ilman saalista, koska en ollut varma onko suklaa vaarallista linnuille. Sitäpaitsi kuka nyt lokkeja tarkoituksella ruokkisi?!

Kaloreita ja kulutusta

Hirvittää ihan ajatellakin kuinka paljon energiaa tavallisissa elintarvikkeissa on. Tänäänkin olen syönyt jo 820 kcal edestä ei mitääniä: pari paahtoleipää, puolikas lasillinen appelsiinimehua, suklaakahvi, sinkkivettä, automaattikaakao, elovena-keksi ja toinen automaattikaakao. Jos painoa tahtoisi pudottaa niin en saisi syödäkään kuin 1200-1500 kcal / pv. Käytettävissä siis 680 kcal loppupäiväksi. Eihän siihen määrään mahdu yhtään mitään! Kuinka kukaan ihminen tässä maailmassa pystyy laihtumaan?

Eilen tuli syötyä pari paahtoleipää, puolikas appelsiinimehu, kaksi suklaakahvia, kolme automaattikaakaota, pari paahtoleipää, kaksi kalkkunanakkia, 60 g sipsejä, puolikas purkki creme fraichea, Magnum-jäätelöpuikko, kotikaakao ja pari paahtoleipää. Kaloreita kertyi noin 2300 eli reilusti yli normaalin päiväkulutuksen. Ja tähänhän ei mahtunut vielä yhtäkään annosta oikeaa ruokaa. Joukostahan erottuu selvästi sipsit, creme fraiche ja jäätelö, jotka olisi pitänyt jättää kokonaan väliin. Samoin automaattikaakaot. Aamullakin olisi syytä juoda vain vettä ja syödä leipäset ilman juustoa. Mutta mistä sitä sitten elämässään nauttisi? Onneksi tuli edes käytyä pyöräilemässä ja kiipeilemässä mäkeä.

Olen yrittänyt etsiä netistä pätevää kalorilaskuria, joka antaisi jotakuinkin järkeviä arvioita kalorinkulutuksesta / urheilulaji. Mistään ei kuitenkaan löydy mäkien kävelyä ylös tai alas, ja kuntosalitreenissä kulutettuja kaloreita on vielä vaikeampi kartoittaa. Pakko siis vain olla nälässä varmuuden vuoksi siitäkin huolimatta, että tietää kuluttaneensa vähän ekstraa kuntoillen? Muistelen, että edistyneiden sykemittareiden mainoksissa olisi mainittu laitteen osaavan laskea kulutetut kalorit, mutta kun sellaisen yksinkertaisenkin sykemittarin käyttö jää tekemättä. Siellä se nököttää laatikossa, koska on niin ikävä ajatus liimata sitä veden kanssa ylleen.

Tänään on tarkoitus kokeilla kuntosalille siirtymistä polkupyörällä. Alkoi harmittaa, kun meni kokonainen kuukausi ilman pyöräilykilometrejä. Eilisten kilometrien lisäämisen jälkeen sijoitus Kilometrikisan omassa joukkueessa oli 120. sadan kilometrin tuloksella. Surkea tulos, vaikka ylitinkin jo oman viimevuotisen kilometrimääräni. Jotta pääsisi juuri tällä hetkellä sadan parhaan joukkoon, pitäisi kilometrejä olla tuplaten. Taitavat jäädä mitalit haaveeksi tänäkin vuonna. Eniten silti harmittaa se, että kärjessä on joka vuosi sama naikkonen, joka ei näköjään anna muille mitään mahdollisuuksia. Joukkoon mahtuu myös erinäisiä huijareita, jotka ajelevat säännöistä välittämättä "kilometrinsä" kuntopyörällä. Paras vaan tyytyä tulokseensa. Onhan se sentään rehdisti hankittu.

Samariatreeniä

Treenit sen kuin paranevat. Tänään jaksoin pilvisen sään vilvoittamana pyöräillä taas Malminkartanoon, ja tehdä kaksi kierrosta huipulle. Ensimmäisellä kierroksella kiipesin polkua pitkin huipulle ja tulin portaita alas. Toisella kierroksella kiipesin portaat huipulle ja tulin polkua pitkin alas. Kyllä taas vähän tärisytti kinttuja toisen kierroksen paluumatkalla. Ehdin myös kiipeillessäni miettiä, että viiden viikon kuluttua minun pitää olla taas töissä. Yleensä lomanloppumisahdistus iskee vasta loman loppupuolella. Koskaan ennen se ei ole sentään tullut viikkoa ennen loman alkamista :D

Pyöräily Malminkartanoon päin sujui ennätysvauhdissa, 17 min 35 sek. Kyllä sen tunsikin, että aika kevyesti kaahasin sinne, mutta tylsää touhua se pyöräily on! Ei tuntunut yhtään mukavalta enää, kun nyt on vertailukohteena se kiipeäminen musiikin siivittämänä. Pyöräillessä en turvallisuussyistä viitsi kuunnella musiikkia. Parempi kuunnella liikennettä. Matkalla silmiin osui kuitenkin jotain piristävää. Joku oli väkertänyt vaatteet rumalle metallipömpelille.

Ensimmäinen kiipeilylenkkikin meni ennätysvauhdissa. Koko kierrokseen kului vain 13 minuuttia. En huomannut kuinka nopeasti kipitin ylös, mutta nopeasti sen täytyi olla, koska kiidin myrskytuulen lailla eräänkin paapan ohi. Paappa meninasi ihan horjahdella aiheuttamani ilmavirran ansiosta. Toiseen kierrokseen meni 17 minuuttia. Veto loppui kesken portaita kiivetessä, koska siihen meni jo 7 minuuttia. Kaikkiaan pyöräilyyn kului aikaa 37 min 21 sek, joten paluumatkan kesto oli perinteinen 20 min.

Hain kaupasta hieman treeniruokaa - Magnum Goldin, koska maitotuotteissa on proteiinia, ja sipsejä, koska teki mieli. Otin kuitenkin etikkamausteisia, etten tulisi syöneeksi liikaa kerralla. Etikkaisia ei pysty ahmimaan kovin paljon, koska kieli palaa liian kipeäksi muuten.

Päivän parhaat inspiraatiokipaleet olivat:
Paris Hilton - Turn it up http://www.youtube.com/watch?v=YDljc3ETjHE
Rihanna - Pon de Replay http://www.youtube.com/watch?v=oEauWw9ZGrA

Paris Hiltonin toista levyä odotellessa... ;)
Ja harmi, että Rihannan piti alkaa tehdä ihan erityylistä musiikkia tämän jälkeen :(