Piikki lihassa

Jouluna 2010 annettiin lahjaksi piikkimatto lähes joka kodissa. Ei ehkä kaikissa kodeissa, koska joissakin kodeissa oli sellainen jo valmiiksi. Sitten on tietysti niitäkin koteja, joissa ei anneta joululahjoja lainkaan. Ehkä on paras sanoa, että useammassa kodissa joululahjapaketista paljastui piikkimatto. Jonkinlainen hitti se joka tapauksessa tuolloin oli. Isäni oli rynninyt ostamaan piikkimaton reilusti etukäteen. Minäkin ostin piikkimaton jo ennen joulua kokeiltuani ensin isäni mattoa. Humpuukiltahan sellainen hitti-hyvinvointituote kuulostaa, mutta kyllä lievässä päänsäryssä tehdyt koeajot ihan hyvää kertoivat sen toimivuudesta.

Päänsärkyni tuppaavat olemaan lihasjännitysperäisiä. Kun aamusta iltaan istuu koneella ja välillä joutuu ihan käsin väkisin painamaan hiirikäden olkapäätä alaspäin, ettei se kuluttaisi korvalehteä puhki, täytyy sen tuntua jo vähän lihaksissakin. Päänsäryn ollessa aluillaan ja lievää, auttaa piikkimatto ainakin siirtämään varsinaisen kovemman päänsäryn alkamista.

Herkkiä ihmisiä neuvotaan käyttämään selkänahan ja piikkien välissä ohutta kangasta. Se on ihan huijausta. Vaikka miten ohuen kankaan laittaisi väliin, vie se piikeistä välittömästi kaiken masokistisen riemun, jotka ne voisivat tuottaa. Olen siis alusta saakka makoillut piikeillä paljasselkäisenä. Jalat on myös pidettävä koukussa. Jos jalkoja pitää suorana, selkä kaareutuu, eivätkä piikit taaskaan tunnu tarpeeksi tujuilta.

Ensimmäiset kolme minuuttia ovat tuskallisia, mutta sen jälkeen selän valtaa mukava lämmin tunne ja kymmenen minuutin kohdalla olen jo nukahtamassa. Herään aina siihen, että jalat alkavat kallistua kohti kylkiasentoa, ja uudet piikit painuvat kinkkuun. Olen siis todennut piikkimaton olevan loistava apu nukahtamiseen. Mikäli vaikkapa 20 minuutin piikkimakoilun jälkeen pääsen siirtymään suunnilleen suoraan sänkyyn, nukahdan välittömästi.

Pitkähiuksisena nautiskelen myös yleensä makoilun jälkeen siitä, kuinka hiusten latvat kutittavat taivaallisesti piikkien runtelemaa selkää, kun päätä hiljakseen kääntelee puolelta toiselle. Omat hiuslatvat tuntuvat paljon paremmalta kuin kenenkään ihmisen sormet voivat tuntua missään tilanteessa.

Reilu viikko sitten jouduin urakoimaan vaatekaappieni sisällön ja asunnon sisustuksen kanssa sen verran rajusti, että alaselkäni kipeytyi jo työpäivän kestäessä. Vaikka kuinka venyttelin ja vanuttelin itseäni, olin aamulla vinkeän noidannuolen (tms.) uhri. Söin pois aiempaan vastaavaan selkätilaan määrätyt särkylääkkeet ja lihasrelaksantit. Suoritin ahkerasti lääkärin antaman selkäjumppalapun liikkeitä. Mikään ei tuntunut auttavan. Sitten keksin kokeilla piikkimaton asettamista alaselän alle, kun lueskelin illalla sängyssä kirjaa (978-952-247-156-7). Avot! Seuraavana aamuna ponkaisin sängystä kuin vuorikauris, joka ponkaisee ylös jostain muualta kuin sängystä.

Ylistäkäämme kaikki loisteliasta piikkimattoa!

Talvella lämpömatto piikkimaton alla torjuu jäisen lattian ikäviä vaikutuksia.